Niin lumoavaa luontoa ja tulevaisuuden mietteitä

Itsellä luonnossa liikkuminen rauhoittaa ja tuo hyvää mieltä. Sekin jäi tosi vähälle raskausaikana, kun piti ottaa aika rauhallisesti supistusten takia. Meea ei olisi millään malttanut olla masussa, onneksi kuitenkin pysyi siellä kuitenkin rv36+6 asti. Saa nähdä miten nyt pääsee kesällä retkeilemään. 

Riisitunturin talvisista maisemista. Tykkypuut ovat niin kauniita.

Katselen vanhoja kuvia puhelimesta ja tuli ihan hirveä hinku lähteä johonkin retkeilemään. Posiolla, mistä olen kotoisin, on ihan parhaat mahdollisuudet liikkua luonnossa ja siellä on niin lumoavia paikkoja. Riisitunturi ja korouoma ovat joka vuodenaikaan niin kauniita. Kesällä Livon rannat on kuin ulkomailla olisi. Ehdottomasti lomailun arvoinen paikka.

Kuva on otettu muutaman vuoden takaa korouomasta. Nämä kuvat on otettu Livolta. Ensimmäinen on odotuskuva jossa odotan Meea ja toinen on monen vuoden takaa otettu kesäpäivänä. Toivottavasti pääsemme Livolle tänä kesänä.

Maalla kasvaneena luonto on semmoinen rauhoittava paikka, jossa on hyvä olla. Kalastus ja retkeily on ihan parasta, minusta ei varmasti pitemmän päälle olisi kaupunkiin asumaan. Lapsuuden kun on tottunut asumaan keskellä ei mitään. Nyt vanhempana sitä osaa arvostaa paremmin kuin silloin nuorena. Toivottavasti Meeastakin tulee kalatyttö ja käydään sitten paljon kalastamassa.

Ranualta muutaman vuoden takaa.

Haaveissa olisi muuttaa Posiolle joskus, mutta ihan Meea ajatellen olemme joutuneet miettimään muuttoa uusiksi. Olisiko siellä Meealle ohjelmaa ja vertaisia. Se on niin pieni paikka, vaikka kaunis onkin. Oulussa heti löytyisi vaikka minkänäköistä puuhaa Meealle. Toki mieli halajaa kovasti Posiolle. Onneksi ehdimme sitä vielä pohdiskelemaan ja päätöksellä ei ole niin kiire.

Kukapa ei näissä maisemissa viihtyisi. Varmasti tulemme Meeankin kanssa paljon näissä maisemissa olemaan. Viihtyisitkö sinä?

Ihanaa vappua kaikille! ❤️