Multa kysyttiin onko vinkkejä miten läheinen voisi kohdata masentuneen?
Kaikkihan on tietenkin yksilöllistä ja kaikki ei päde kaikkiin. Kerron tässä kuitenkin omat kokemukseni ja vinkkini. Osan olenkin jakanut jo aiemmin.
Masennus on rankkaa myös masentuneen lähipiirille, koska tekeehän se kipeää katsoa vierestä toisen tuskaa ja itse ei osaa auttaa mitenkään. Sehän siinä onkin, ei osaa auttaa mitenkään. Masentunutta on hyvin vaikea auttaa, jos hän ei itse halua apua tai on siinä vaiheessa missä kieltää masennuksen itseltään kokonaan. Puhun nyt vahvasti omasta kokemuksesta.
”Monesti tunnen olevani taakka läheisilleni, ajattelen että heidän olisi helpompi ilman minua”
Kaikkein suurimmassa osassa on ymmärrys ja vielä kerran se ymmärrys. Masentuneena tulee käyttäydyttyä välillä ihan erilailla kuin normaalisti, tekee asioita joita ei yleensä tekisi. Silloin läheisiltä kaipaa kaikista eniten ymmärrystä ja tukea. Sitä on itsekin niin hämillään ja tuskissaan kaikesta, eikä haluaisi olla masentunut. Silloin parasta mitä voi antaa on se ymmärrys ja tuki. Masentunutta voi auttaa hakemaan apua jos hän sitä itse haluaa, painostaminen ja pakottaminen ei kuitenkaan auta.
Mulle on ollut tärkeä tietää, että minua ei hävetä ja on ok olla sairas, aina ei voi olla vahva. Mun on pitänyt kuulla se, olen tarvinnut kuulla sen. Masentunutta ei voi toinen oikeastaan parantaa, mutta tukena voi olla. Aina se ei vaadi edes sanoja, mutta jos auttaa arjen askareissa niin sekin jo auttaa paljon. Se voi olla ihan joku pienikin asia, pyykinpesu, kaupassa käynti, siivous, virallisten asioiden hoitaminen.
”Masentuneena on todella uupunut, joten tilanteesta syyllistäminen ruokkii vaan masennusta ja pahentaa oloa”
Todella vaikea sanoa mikä auttaa kullakin juuri siihen tilanteeseen missä on, mutta se että on vieressä ja ymmärtää sitä käytöstä, se on jo iso asia. Aina ei tarvitse edes mitään suuria sanoja, sekin riittää kun on läsnä eikä tuomitse. Pahinta itselle on ollut se jos läheinen ei ole ymmärtänyt ja itselle on tullut sellainen olo, että mikä minussa on vikana, parhaani yritän joka päivä ja sekään ei riitä. Ja monesti tunnen olevani taakka läheisilleni, ajattelen että heidän olisi helpompi ilman minua, eivät joutuisi kärsimään samalla siinä sivussa.
Näistä sanoista saisin itse paljon voimaa: Olen tässä sinun tukena, mennään yhdessä eteenpäin ja se on okei ettei aina ole vahva. Et sinä itse ole tätä aiheuttanut, masennus on sairaus, joka tulee ilmoittamatta, se ei ole sinun vika. Nyt on vaikeaa, mutta joku päivä huomaat, että voit taas hengittää ilman tuskaa. Sinun ei tarvitse eikä pidä hävetä tätä tilannetta, masennus on sairaus siinä missä muutkin. Nyt keskityt vain toipumiseen, muu maailma odottaa kyllä.
Masentuneena on todella uupunut, joten tilanteesta syyllistäminen ruokkii vaan masennusta ja pahentaa oloa. Eli paljon ymmärrystä ja tukea💚 Ja vielä kerran sitä ymmärrystä💚
Mun on myös ollut tärkeä kuulla, että olen rakas ja tästä selvitään yhdessä, ne on ollut mun voimasanat tai voimasana: yhdessä❤️
Minja Sinkkonen 