Avainsana: seksuaalinen trauma

Aika psykiatrilla — tutkimusten tulokset

julkaissut rakkauskromosomi, kategoriassa Yleinen

Psykiatrin aika takana päin, paljon tuli asiaa, uutta ja ei niin uutta.

En oikein tiedä mitä odotin ennenkö sinne menin mutta kovasti mua jännitti, ihan superkovasti. Sain vihdoin ja viimein kuulla niiden mun tutkimusten tulokset mitä jännitin niin paljon.

Tutkimukset itsessään oli aika ahdistavat, varsinkin kun siinä käytiin omia traumoja läpi. Se sitten laukaisi sen että olen koko ajan sen jälkeen ollut voimakkaasti ahdistunut. Eli johtuen niistä omista traumoista, jotka on aika raskaita.

”Joten sen osalta ei sitten mitään. Olin kyllä valmistautunut sellaiseenkin.”

Tosiaan on nyt varmaa että mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sitä nyt ei varsinaisesti ole kukaan epäillyt että eikö se sitä olisi, kuitenkin siitä tarvitsee Kelaankin virallisen todistuksen. Toisekseen mulla on traumaperäinen stressihäiriö joka johtuu mun traumoista, koulukiusaamisesta, raiskauksesta ja muista sellaisista. Raskaita asioita kantaa harteillaan. Ehkä vielä joku päivä menen terapiaan kun kunto on sellainen. Saan käsiteltyä kaikki nuo asiat mitkä melkein päivittäin painaa mielessä.

Persoonallisuushäiriötä mulla ei ole vaikka ensin semmoisestakin puhuttiin. Pisteitä kyllä sain epävakaasta ja epäluuloisesta, mutta ei niin paljoa että ne olisivat täyttäneet persoonallisuushäiriön kriteereitä. Joten sen osalta ei sitten mitään. Olin kyllä valmistautunut sellaiseenkin.

Kolmanneksi mulla on psykoosialttius, eli olen alttiimpi psykoosille ja psykoottisille oireille, esimerkiksi harhoille. En ihan sitä odottanut, vaikka mulla harhoja on ollutkin. Mutta en tajunnut että tuollainenkin on olemassa. Sillä nyt mennään, mutta onneksi mulla on hyvät psykoosinestolääkkeet.

”Jos vertaa mun vointia vuoden takaiseen niin siinä on tullut aivan todella suuri muutos”

Ahdistuksen osalta mulle lisättiin uusi lääke, Olantsapiini. Toivottavasti se nyt auttaisi ahdistukseen ja olisi helpompi olla.

Myös masennus multa löytyi tutkimuksista joka on jo onneksi helpottamaan päin. Masennuslääke on toiminut hienosti sen osalta. En vaan voi käyttää masennuslääkettä pitkään mun kaksisuuntaisen kanssa, että ei lähde menemään liian ”virkeäksi” eli maniaan päin.

Semmoinen käynti sitten. Paljon uutta ja vanhaa. Hyvä fiilis jäi kaiken kaikkiaan ja kyllä kai se omalta osaltaan helpottaa oloa tietää mikä itseä vaivaa. Näillä nyt on hyvä jatkaa eteenpäin. Toisaalta pitää tottuakin näihin diagnooseihin, ne ei ole mitään pikkujuttuja. Kaksisuuntainenkin vaikuttaa koko mun loppu elämään ja mun vaan pitää opetella elämään sen kanssa. Enköhän vielä opikin, se ei aina vaan ole niin helppoa. Vanhat lääkkeet pohjalla pidettiin samana, ainostaan lisättiin tuo yksi lääke. Mullahan on nyt viisi eri lääkettä mielen juttuihin. Monta lääkettä mutta kaikki on hyvin tarpeellisia. Jos vertaa mun vointia vuoden takaiseen niin siinä on tullut aivan todella suuri muutos, joten kyllä lääkkeet on tarpeellisia.

Semmoisella nyt sitten eteenpäin😊

Persoonallisuushäiriö vai jotain muuta

julkaissut rakkauskromosomi, kategoriassa masennus, Yleinen

Mulla on jo aikasemmin epäilty persoonallisuushäiriötä ja nyt myös osastolla psykiatri olisi vahvasti sitä mieltä, että minulla sellainen voisi olla. Nyt on sitten tutkimukset edessä päin ja olen niistä kyllä onnellinen. Ne tuovat selkeyttä minun elämään ja sitten voin alkaa saamaan hoitoa juuri siihen mihin tarvitseekin.

Minulla ei sinänsä herätä kauhua ajatus persoonallisuushäiriöstä. Sehän olisi ihme jos semmosta ei olisi, kun huomioi minun traumat mitä elämässä on ollut. Ehkä viime päivät, viikot ovat olleet hyvin sekavia ja ei oikein itsekään ole saanut kiinni omista ajatuksista. Kaikesta en ole vielä valmis kirjoittamaan, mutta tiedän että haluan nekin asiat vielä joku päivä teidän kanssa jakaa.

”Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta se että olen suuren osan jo itse tiedostanut, se on askel eteenpäin”

Olin ajatellut että en nyt vielä näistä ajatuksista kirjoita, mutta mieli alkoi tekemään ja tuntuu, että nyt on oikea hetki. Nyt kun kaikki on vielä tuoreessa muistissa. Olen joutunut melkoista itsetutkiskelua käymään viimepäivinä ja minulla on paljon käytösmalleja, joiden tulee muuttua. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta se että olen suuren osan jo itse tiedostanut, se on askel eteenpäin. Puhun nyt nimenomaan niistä haitallisista käytösmalleista. Mitkä on haitallisia minulle itselle, mutta myös lähipiirilleni. Ei ole ollut helppo myöntää itselle, että näin en saisi tehdä. Haluisin olla ehjä, ehyt, valmis. Loppujen lopuksi onko meistä kukaan valmis? Elämä on yhtä opettelua päivästä toiseen. Minun täytyy nyt tehdä suuri työ itseni kanssa.

Minun pitäisi oppia olemaan armollisempi itselle, ei olla niin ankara. Tämä elämä on paljon asioiden opettelua ja tutkiskelua. Minulla on tällä hetkellä menossa melkoinen tutkimusmatka itseni kanssa. On myös ollut mukavaa huomata uusia asoita itsessään, vaikka ne ei olisi olleetkaan niin mukavia. Sitten on voinut alkaa vähän pohtimaan mistä ne huonot käytösmallit ovat voineet tulla, vaikka se ei tässä ole pääasia. Pääasia on se että tunnistan ne ja haluan niihin muutosta. Myös se että oikeasti menen itseeni, mietin sitä käytöstä ja haen tietoa siitä mitä ne tunteet on, miten voisin käsitellä vaikeassa tilanteessa niitä tunteita, että ne eivät purkaudu väärällä tavalla ulos. Minun pitää ottaa myös vastuu käyttäytymisestäni.

”Onneksi olen saanut olla täällä osastolla selvittämässä päätä ja levähtämässä. Eihän tämä ole sen kummempaa kuin minkään muun syyn takia sairaalassa oleminen”

Yritän tällä hetkellä koota palasia yhteen. Tuntuu että kaikki palaset ovat pitkin ja poikin, enkä oikein saa mistään kiinni. Minulla on myös epäilty ADD:tä, joka tuo myös oman vaikeutensa ajatuksenjuoksuun! On vaikea välillä keskittyä ja sitten on ihan liikaa asioita pään sisällä. Pään sisällä on välillä ihan sekametelisoppa.

Osastolta pienellä iltalomalla puolison kanssa❤️

Kaiken kaikkiaan minua helpottaa että kohta minun pitäisi saada diagnoosi tälle kaikelle, nimi, selkeys ja ennen kaikkea sillon itsellä on helpompi ymmärtää omaa käytöstä ja ehkä myös helpompi olla armollisempi itselle. Kirjoittelen joskus myöhemmin niistä mitä ne huonot käytösmallit on, kun olen itsekin päässyt niihin enemmän kiinni ja saanut niihin selkeyttä.

Mielenterveysasiat tuntuu välillä melkoiselta viidakolta. Onneksi olen saanut olla täällä osastolla selvittämässä päätä ja levähtämässä. Eihän tämä ole sen kummempaa kuin minkään muun syyn takia sairaalassa oleminen. Täällä minä hoidatan itseäni, koska haluan apua ja itseni taas kuntoon❤️

Kun omaa henkilökohtaista tilaa on rikottu— Seksuaalinen trauma ja synnytyspelko

julkaissut rakkauskromosomi, kategoriassa Yleinen

Tämä aihe on ollut jo pitkään mielessä ja tästä olen halunnut kirjoittaa teille. Ehkä tästä on jollekin samassa tilanteessa olevalle apua, toivottavasti on.
Seksuaalinen trauma, miten se vaikutti minulla synnytyksessä ja sitä ennen. Minulle se loi synnytyspelon.

Kyllähän seksuaalinen trauma jättää aina jälkensä keneen tahansa jos sellaisen joutuu kokemaan, niin kuin minulla raiskaus. Onhan se pelko ihan ymmärrettävää, kun omaa henkilökohtaista tilaa on rikottu. Luottamus on siinä kohtaa saanut kolhun ja pahasti. Miten se sitten oikeastaan vaikutti raskauden aikana ja synnytyksessä?

Jo ennen raskautta minulla oli ollut gynekologikäyntejä ja niihin olin aina toivonut naista, koska silloin olo tuntui paljon mukavammalta ja turvallisemmalta. Olihan ne ensimmäiset käynnit raiskauksen jälkeen ahdistavia, sitä en voi kieltää. Kerroin kuitenkin aina gynelle mennessä mikä on tilanne ja he osasivat ottaa sen todella hyvin huomioon, niinkuin raskauden aikaisissakin tutkimuksissa. Eli raskausaika meni minulla ihan mukavasti vaikka kyllähän ne alatietutkimukset aina vähän jännittivät ja ahdistivat. Minulla itsellä helpotti myös paljon, että Jerkku oli paikalla. Ehkä kuitenkin loppuraskaudessa oli jo vähän helpompi olla, kun minua ultrattiin niin monta kertaa ja nimenomaan alateitse.

Pelkäsin synnytystä ihan kamalasti, toki sitä kipuakin ja ponnistusvaihetta. Ajatus kuitenkin siitä että minun ympärillä häärii monta ihmistä ja paljastan itseni kaikille, jännitti ja ahdisti kamalasti. Pelkäsin sitä kun synnytyksen aikana alapäähän kosketaan ja miltä se tuntuisi, entä jos tulee jotain yllättävää mihin en ole valmis? Entä jos se tuo huonot muistot mieleen ja sen ahdistavan tunteen vanhasta traumasta? Kävin muutaman kerran keskustelemassa näistä peloista pelkokätilöllä ja yhden kerran lääkärillä. Ensimmäisellä käynnillä en tainnut edes uskaltaa puhua oikeasta pelostani, koska ei siitä ole helppo puhua. Mietin kovasti sitä ymmärrettäisiinkö minua ja pitäisivätkö kaikki minua hölmönä, minulla vähän hävetti. Onneksi kuitenki avasin suuni. Puolisoni tsemppasi minua kertomaan ja onneksi teki niin, koska se helpotti.

Kerroin synnyttämään mennessä kätilölle, että olen joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa ja minua ahdistaa synnytys kauheasti. Hän kirjasi sen koneelle ylös ja voin sanoa, että kaikki kätilöt hoitivat tilanteen tosi hienosti. Minulle kerrottiin koko ajan mitä tapahtuu ja mihin kosketaan seuraavaksi. Tästä oli apua ja minua ei itseasiassa ahdistanut lainkaan synnytyksen aikana. Totta kai kätilö minulle selitti, että jos hätätilanne tulisi, he eivät välttämättä ehtisi kertomaan mitä tapahtuu. Ymmärrän sen. Niistä pelosta kannattaa kuitenkin puhua ja kätilötkin osaavat niihin suhtautua oikein hyvin, he ymmärtävät varmasti.

Synnytys oli minulle maailman luonnollisin ja ihmeellisin asia. Tuntuu, että ne pelot jäivät taakseen kun oltiin tosi toimissa. Kaikki vain loksahti paikalleen ja olo oli turvallinen. Ei ollenkaan ahdistava. Ehkä eniten helpotti se, että henkilökunta tiesi minun pelosta, se poisti jo tosi ison pelon sydämeltä.

Nämäkin asiat ovat tietenkin yksilöllisiä, mutta kunhan aukaisee suunsa ja puhuu niistä vaikka neuvolassa tai synnärillä, se voi jo helpottaa. ❤️ Haluan sanoa tsemppiä kaikille niille jotka painii saman asian kanssa, kaikille se ei varmasti ole yhtä helppoa. Toiselle voi olla vaikeampi tilanne kuin toiselle eikä sitä tarvitse hävetä niinkuin minä tein. Se on ihan turhaa, koska ammattilaiset varmasti ymmärtävät tilanteen ja ennen kaikkea se ei ole asia mitä tarvitsisi hävetä! ❤️